Sama juttu aamulla eli eikös vatsa herättänyt kuudelta suomen eli neljältä paikallista aikaa. Onneksi sentäs sain vähän nuokuttua tuon jälkeen, mutta kasilta suomen aikaa noustiin sitten Jussin kanssa ylös. Syötiin vähän edellisenä iltana ostettuja hedelmiä ja sitten pienelle kävelylle. A & A:n kanssa oltiin sovittu, että lähdetään aamupäivällä Oxfordiin.
Aamu oli aurinkoinen, mutta vähän tuulinen ja viileä. Otettiin sitten kuvia sekä hotellihuoneen ikkunasta että myös ulkoa. Mietittiin, että nyt olisi aikaa käydä ST. Paulin Katedraalilla, se kun oli suhteellisen lähellä meidän hotellia. Edellisellä reissulla kun ei minun vaivojen takia pahemmin pystytty kiertämään tuota kirkon ympäristöä ja muutenkin minulle oli tuolloin tärkeämpää päästä sisälle itse rakennukseen. Minusta tuo on yksi maailman kauneimmista rakennuksista, ellei jopa kaunein ja senkin takia halusin käydä myös tällä reissulla edes katsomassa katedraalia.
Nyt kierrettiin koko tuo kirkkorakennus ja saatiin hienoja kuvia. Vaikka suomalaisia on moitittu vanhojen rakennusten tai rakennusten miljöön pilaamisesta, ei Brititkään yhtään parempia ole. Jotenkin oli surullista, että vierestä löytyi törkeästi rakennettuja lasisia laatikoita, eikä vanhan ja upean rakennuksen henkeä oltu kunnioitettu. Otettiin myös kuva lähellä kirkkoa olleesta palomiesten muistomerkistä, ei saatu selvää oliko se pystytetty Lontoon palon sammuttajien muistoksi vai yleensä palomiesten kunniaksi. Jos joku tietää, saa laittaa viestiä.
Käytiin myös kaupassa ostamassa vähän evästä matkalle ja hotelliin. Sen verran otettiin kuvia, että meinasi tulla kiire hotellille. Ehdittiin kuitenkin rauhassa ottaa mukaan Oxfordiin tarvittavat tavarat ja eikun tuubiin (Lontoon metron kutsumanimi).
Oltiin juuri edellisenä päivänä vitsailtu, että Circel-linen suora suomennos on tietysti sirkkeli-linja. Aikamoista sirkkelin ääntä ne metron jarrut pitivät, vaikka olikin eri linja kyseessä. Tuo metron vaihto Enbankmentin asemalla District-linjalta Bakerloo-linjalle oli aika sokkeloinen ja portaita riitti. Onneksi oli kokeneita metro-suunnistajia mukana ja päästiin oikeaan suuntaan. Pääsiäisen ja muistaakseni myös huoltotöiden takia tuon linja päätepysäkki oli Baddington ja tuolta asemalta lähti juna Oxfordiin.
Asema on siis tuttu siitä Karhuherra Baddingtonista. Noin aamulla oli asemalla oleva pieni matkamuistomyymälä kiinni. Mietittiin vähän sitä, että tullaanko bussilla takaisin. Britanniassa junalla matkustettaessa on meno-paluu saman päivän aikana samanhintainen kuin pelkkä meno-lippu, joten ei sitä viitsinyt turhasta maksaa. Ostettiin asemalta myös matkaevästä ja otettiin muutama kuva ennen nousemista junaan.
Juna oli noin aamulla eli vähän yli 9 paikallista aikaa puolityhjä. Matka meni sujuvasti aamiaista syödessä, jutellessa, lukiessa, torkkuessa ja otti Jussi muutaman videon Englannin maalaismaisemasta. Nähtiin myös yksi ydinvoimalalaitos junan ikkunasta ja tietysti ajatukset kääntyi mm. Japanin tapahtumiin.
Oxfordissa oli Lontootakin koleampi keli. Jussin Jake veljen piti olla meitä vastassa, mutta hän oli vasta herännyt. Jakella oli ollut koko viikko ihan kunnon nuha-kuume, joten annettiin hänen heräillä rauhassa. Ostettiin juna-asemalta liput Oxfordin kiertoajelubussiin ja ei kun kyytiin. Ei viitsitty mennä ylös palelemaan, vaan kuunneltiin kuulokkeista opasnauhaa ja katsottiin maisemaa.
Minäkin ymmärsin osittain sen englanninkielisen selostuksen, vaikka minulla onkin tuon porukan ehdottomasti huonon englanninkielen taito. Lisäksi edellinen reissu oli tuonut tiettyä varmuutta puhua englantia, enkä tainnut kertaakaan turvautua sanakirjaan. Tosin ei ne kaikki minun lauseet mitään virheetöntä englantia olleet, mutta kuitenkin tulin ymmärretyksi ja se on kuitenkin tärkeintä.
Jäätiin pois yliopiston kohdalla. Harmittavasti se pääportti oli kiinni ja samoin kirjakaupat ja matkamuisto-myymälät. Nähtiin osa yliopiston rakennuksista ja myös yliopiston lähellä olevasta Rode-Garden nimisestä puutarhasta. Ajettiin myös toinen pätkä sillä kiertoajelubussilla. Tuolla välin oli kirjakauppa ja matkamuistomyymälä auennut. Ostin muutaman Ofxord-aiheisen kortin, kirjanmerkin, pyyhekumin, jääkaappimagneetin ja tulevan kuninkaallisten häiden kunniaksi hienon tee-purkin (kirjoittajan huomio eli tätä tekstiä kirjoittaessa häät on jo olleet ja oli ne hienot :)).
Jake oli myös saapunut paikalle ja käytiin viemässä ensiksi hänen autoonsa lisää parkki-rahaa. Ruokailupaikaksi mietittiin ensiksi Jamie Oliverin Oxfordissa olevaa Italialaista ravintolaa, mutta mentiin sitten pieneen ranskalaiseen ravintolaan. Itse tilasin patongin + ranskalaiset-aterian. Luulin tilanneeni pienen aterian, mutta hyvin siitä olisi riittänyt kahdelle. Jätin toisen patongin syömättä ja niin tekivät myös saman ateria-kokonaisuuden tilanneet Jussi ja Jake.
Seuraavaksi mentiin sitten katsomaan Jaken asuntoa ja saatiin nähdä vilaus kunnon britti-maaseutua lampaineen ja olkikattoineen. Jake asuu vuokralla omakotitalon yhteyteen kunnostetussa pienessä asunnossa ja tässä asunnossa on siis pieni avokeittiö, makuu ja/tai olohuone samassa ja iso kylppäri. Ihan viihtyisä asunto. Lisäksi päästiin näkemään myös perheen takapiha, kun saa käydä siellä ja eikös isäntäperhe tullut meitä tapaamaan. Ihanan oloisia ihmisiä Pat ja Geoff ovat ja Jakella kävi kyllä tuuri päästyään sinne vuokralle. Nähtiin myös heidän isäntäperheen tytär, kolme lastenlasta ja kaksi ihanaa Jackrussell-terrieriä Dexter ja Lucy. Energisiä, vilkkaita ja silti kilttejä koiria.
Jake kävi tuomassa meidät takaisin juna-asemalle ja antoi mukaan pari kirjaa suomeen vietäväksi. Nyt saatiin odottaa junaa jo vähän kauemmin. Asemalla kuulutettiin, että kolme ensimmäistä junavaunua oli varattu jollekin porukalle ja nyt riitti porukkaa paljon enemmän kuin mennessä. Päästiin kuitenkin ihan hyvin junaan. Nyt en jaksanut kirjaa lukea ja se kirja oli oikeastaan turhaan painona tuolla Oxrordin-reissulla.
Nyt oli asemalla myös Baddigton-karhun matkamuistomyymälä auki ja piti sitä muutamalle sukulaistytölle ostaa tuliaisia + myös itselleni pieni muisto. Seuraavaksi tuubilla Oxford Circusin asemalle ja tarkoitus oli mennä shoppailemaan. Pääsiäissunnuntaina oli kuitenkin isot kaupat kiinni ja/tai menneet kiinni aikaisemmin, joten jäi shoppailut seuraavaan päivään. Käytiin ostamassa pientä purtavaa A & A Pret A Manger-ketjun paikasta. Minä ja Jussi puolestaan ostettiin KFC:stä (Kentucky fried chicken-pikaruokaketju) mukaan. Itselleni KFC:ssä suosiksi on tullut parin käyntikerran aikana popcorn-chiken ja Jussi osti Chiken-wingsejä. Evästeltiin sitten Marbe Archin kaaren luona.
Jaken oli tarkoitus tulla Lontooseen, mutta hän oli joutunut ottamaan päikkärit flunssan takia. Soitettiin sitten hänelle, että tulee suoraan hotelliin ja lähdettiin kävelemään kohti hotellia. Nyt suunnattiin ensiksi Speakers´Coneriin, kun jäi se edellisellä reissulla näkemättä. Oli muuten porukkaa sekä puhumassa että kuuntelemassa puhujia ja lisäksi puistossa piknikillä viettämässä lämmintä ja varmaan tämän vuoden ensimmäisiä hellepäiviä ellei jopa sitä ensimmäistä.
Käveltiin Hyde Parkiin poikki kohti Wellintonin Archia ja riemukaaren läpi edelleen Green Parkin läpi kohti kuninkaallisten palatsia. Puistossa oli jo alkukesä parhaimmillaan, ihanat tuoksut, kukkaloisto ja vihreys. Otettiin myös tämän päivän aikana paljon valokuvia.
Buckinghamin palatsin luona näkyi häävalmistelut eli oli tuotu tv-koppeja (kuulemma vastasi talviolympialaisten määrää) ja kaiutinkoppeja, asennettu kameroille alustoja ja tietysti huomioitu juhlaväen tarpeet muutamalla baja majalla. Lisäksi paraatikadulla Admirality Aschilla näkyi lippurivistöjä. Jatkettiin kävelyä St. James Parkin kautta ja nähtiin mm. sorsaemo poikineen, pelikaaneja ja myös yllättävän läheltä joutsen. Matka jatkui kohti hevosvartiota (Horse Cuards) ja Admiralty Archia. Pysähdyttiin James Cookin patsaalle ja otettiin muutama kuva.
Seuraavaksi suunnattiin kohti Lord Nelsonin monoliittia Trafalgar Square-aukiolle. Kierrettiin tuo patsas ja koskettiin leijonan tassuihin. Aukiolla oli myös ensi kesän Lontoon Olympialaisten laskuri ja muutaman kuninkaan patsas sekä hieno National Galleryn rakennus. Sen jälkeen kohti Strandia ja sitten Thamesin rantaa hotellille.
Jalassa oli kovapohjaiset kävelykengät, joten alkoi koivet olemaan aika nuudelia. Laskin jälkikäteen, että koko päivän aikana tuli käveltyä varmasti joku 15 kilsaa ja vielä seisoskelut päälle, joten ei mikään ihmekään, että jaloissa tuntuu. Kävin suihkussa virkistäytymässä ja Jussi puolestaan kylvyssä. Jakekin oli löytänyt tiensä hotellille ja kehui tuota hotellivalintaa ja kiitteli tuliaisista (mm. ruisleipää ja remix-karkkipussi).
Seuraavaksi taas syömään ja Sisko A:n suosituksesta käytiin intialaisessa ravintolassa. Itse olin sen verran täynnä, enkä muutenkaan ole mikään kovin tulisen ruuan ystävä, että otin vain alkuruokalautasen eli lammasta, salaattia ja jogurttikastiketta. Olin vähän etukäteen ajatellut, että pääsiäisen kunniaksi syön jossain lammasta. Hyvä valinta ja sopivankokoinen annos.
Ruokailun jälkeen muut halusivat vielä kierrellä kaupungissa ja suunnaksi otettiin Picadilly Circus. Sen verran oli mun jalat kipeät, että mentiin osa matkasta bussilla. Pitäähän sitä Lontoossa perinteisellä kaksikerros-bussilla matkustaa. Oli kiva nähdä myös tuo paikka Eros-patsaineen ja samoin käytiin lähellä olevalla Leicester squarella. Tuolta tultiin takaisin hotellille metrolla ja ei muuta kuin iltapesulle ja nukkumaan.
lauantai 30. huhtikuuta 2011
torstai 28. huhtikuuta 2011
Lontoon reissu osa 1 Matkustuspäivä 23.4.2011
Ei sitä näköjään vapaalla osaa nukkua yhtään pidempään eli joskus kuuden aikoihin nousin ylös. Katsoin kovalevyltä tai vhs-nauhalta jotain tallennusta. Luit ihan oikein eli vielä on muutama kasetillinen leffoja noilla vanhoilla nauhoilla. Niitä leffoja aina välillä yrittää katsoa pois myös noilta vhs-kaseteilta. Osa leffoista on taas tullut otetuksi talteen digiboksin kovalevylle ja ehkä myös katsotuksi.
Ei siinä aamupäivän aikana oikein pystynyt mitään kovin vakavaa ja syvällistä leffaa katsomaan, vaan sellaista kevyttä komediaa. Suurin osa pakkaamisesta oltiin tehty edellisenä iltana, nyt vain piti enää pakata viimeiset tavarat.
Tälläkin kertaa otettiin mukaan yksi iso ruumaan menevä matkalaukku ja sinne matkalaukkuun laitettiin myös minun olkalaukku sekä molemmille koneeseen reput. Vähän yhdeen jälkeen tuli Jussin isä meitä kyyditsemän kentälle. Tälle reissulle kun lähti meidän lisäksi myös Jussin äiti ja sisko. Lisäksi vielä samalla koneella matkusti omaa tytärtään ja hänen puolisoaan tapaamaan Jussin äidin myös eläkkeellä oleva kolleega.
Ei oltu sovittu mitään varsinaista saapumisaikaa, mutta sattumalta nähtiin toisemme lentokentän lähtöselvityksessä. Muut oli tehneet selvityksen etukäteen, kun taas me jouduttiin jonottamaan. Printteri oli lakannut toimimasta, eikä hokattu vastata kännykkäviestiin.
Seuraavaksi sitten turvatarkastukseen. Muuten kaikki meni hyvin, mutta nyt sähläsin minä. Olin laittanut penaalin normaalisti reppuun sen kummenpia ajattelematta. Siellä oli sitten kahdet pikkusakset ja siitä alkoi säätäminen. Olisi pitänyt viedä joko tallelokeroon tai postittaa, mutta päätin antaa asian olla. Hieman harmitti, kun on kolmet pienet sakset menneet tässä reilun vuoden aikana.
Tuon jälkeen käytiin vähän ostoksilla. Helsinki-Vantaan taxfreestä ostettiin matkalle purkkaa ja pähkinöitä sekä itsellemme pussillinen Polly-karkkeja joskus herkuteltavaksi. Lisäksi nautittiin vähän lentoaseman kahvilassa kuoharia/mehua ja juteltiin tulevasta lennosta ja siitä, miten liikutaan Lontoossa. Oltiin etukäteen tilattu ne Oyster-Cardit eli matkakortit ja katsottu metrokartasta, että yhdellä vaihdolla pääsee ihan hotellin viereen.
Koneeseen nousussa oli pientä jonoa, mutta hyvin se veti. Ei muuta kuin tavarat paikoilleen ja edellisestä kerrasta viisastuneena lentokoneeseen tarkoitetut korvatulpat korviin. Toisen korvatulpan laitoin epähuomiossa liian syvälle, joten se piti vasta hotellilla ottaa pois korvasta pinsettien avulla. Lentäjällä oli aika raskas kaasujalka, kun ehti rullausvaiheessa kiihdytti konetta, eikä yhtään odotellut kiitoradan päässä.
Lennon aikana tuli sitten luetuksi vähän matkalle ottamaani kirjaa eli Chimamanda Ngozi Adichien läpimurtoteosta Puolikas keltaista aurinkoa. Plaza Otavamedian sivuilla (googlen kautta kirjailijan nimellä haettu) kirjasta on kerrottu seuraavasti "Nigerialaiskirjailija Chimamanda Ngozi Adichien Puolikas keltaista aurinkoa on koskettanut lukijoita jo yli 30 maassa. Adichie kuvaa kirjassaan vaikuttavasti Nigerian sisällissodan traagisia vuosia.– Sota käytiin ennen kuin olin itse syntynyt, mutta sodan varjo ulottui pitkälle. Perheessäni eletään vieläkin ”ennen ja jälkeen sodan”, Adichie kertoo. Järkyttävän hieno kirja, suosittelen kaikille.
En tuota kirjaa ehtinyt kokonaan tuolla matkalla lukea, joten toinen mukaan ottamani kirja eli Kari Hotakaisen Ihmisen osa oli nyt turhaan mukana. Muuten lennon aikana tuli mutusteltua pähkinöitä, katsottua maisemia ja ostettiin myös puoliksi yksi ruisleipä.
Lontooseen saavuttiin ajallaan ja taisi laskeutumien mennä vähän pitkäksi, sillä lentäjä jarrutti todella rajusti. Koska istuttiin koneen peräpuolella ihan siipien kohdalla, annettiin kiirrellisten seisoa ensiksi muutama minuutti käytävällä. Ei sitä viitsi turhaan lähteä pahimpaan rysikseen änkeemään. Päästiin ajallaan hyvin pois koneesta ja koko porukka oli taas koossa. Passitarkastuksessa oli todella lyhyet jonot ja sitten laukkuja odottamaan. Meidän ja Jussin äidin laukku oli ensimmäisten joukossa, kun taas Jussin siskon ja varsinkin äidin ystävättären laukkuja saatiin odottaa jonkin aikaa.
Seuraavaksi sitten kohti metroasemaa ja ei muuta kuin matka kohti Lontoota. Reissun ainoa vesisade osui saapumisillalle ja oli aika reipas sadekuuro. Ei siis vaihdettu ensimmäisellä mahdollisella asemalla, vaan mentiin seuraavalle, missä oli vähän paremmat katokset. Vaihto kävi vikkelästi, sillä se oli aivan viereisellä laiturilla. Ystävätär jäi pois Enbankmentin asemalla ja jatkoi sitten tyttärensä kotiin. Oli tarkoitus nähdä vielä reissulla, mutta se jäi tällä kertaa harmittavasti aikeeksi. Syyn kerron sitten eräässä seuraavassa osassa.
Me jatkettiin Templen asemalle, kun oli tiedossa, että hotelli oli aivan vieressä. Metromatka kesti melkein tunnin eli yllättävän kauan, vaikka ei ollut enää mikään ruuhka-aika. Ei muuta kuin metrosta ulos ja portaat ylös ja "Swissotel The Howard London" (hotellin virallinen nimi) oli siinä ihan kadun toisella puollella. Ulkoisesti ei näyttänyt niin pramealta kuin edellinen, mutta sisältäpäin taloa paljastui viiden tähden hotelli. Saatiin ne huoneet siis varatuksi tarjoushintaan eli halvemmalla kuin monet neljän tähden hotellit.
Vastaanotossa oli pientä sähläystä meidän huoneiden kanssa, kun oli lisähuone laitettu vahingossa meidän eikä Jussin siskon ja äidin (jatkossa kaksikko A &A) huoneeseen. Jussin veljen kun oli tarkoitus tulla pariksi yöksi Lontooseen. Meillä oli alunperin varattu huone sisäpihan puolelta. Hoteelli oli ottanut vastaan liikaa tietyn tasoisia huonevarauksia, joten onnistuttiin saamaan Thamesin puoleiset huoneet. Oli se aika makea fiilis, kun hotellin ikkunasta näkyi melkein vierestä Lontoon Silmä-maailmanpyörä, Kuninkaallinen teatteri (Royal National Theatre) ja Sea Life-merimaailma. Hieman kauempana näkyivät toiseen suuntaan Parlamenttitalo Big Ben-kellotorneineen ja toiseen suuntaan Towerin Silta. Otettiin sitten reissun ensimmäiset kuvat noista maisemista ja itse hotellihuoneesta.
Ensimmäisenä iltana oli myös ongelmia huoneena avainten suhteen ja jouduttiin pyytämään respasta apua. Onneksi tuo korjaantui illan aikana. Vähän aikaa ehti purkaa tavaroita pois matkalaukuista ja pientä ehostusta ennen ruokapaikan etsintää. Tuo sade oli sitten saapunut Lontoon keskustaan, eikä ollut kaikille omia sateenvarjoja. Onneksi löydettiin aika pian pieni italialainen ravintola (Ristorante Aurora). Otin alkupalaksi Parmankinkkuun käärittyä melonia ja päruuaksi lohipastaa. Sen verran myöhäiselle tuo ruokailu meni + oli tullut naposteltua päivän aikana, että melkein kaikki joutuivat jättämän pääruuan osittain syömättä. Harmi sinänsä, mutta ei sitä viitsinyt ihan ähkyyn syödä.
Jo ennen ruokailuun menoa oltiin nähty, että lähistöllä oli mm. kuuluisa opinajo eli King´s Gollege London ja myös yksi tunnettu nähtävyys eli kolmen eri taidenäyttelyn Somerset House. Ruokailun jälkeen sade oli tauonnut ja jatkettiin pientä kävelyä. Huomattiin sattumalta hienonnäköinen paikka eli kyseessä oli oopperasta ja markkinoista tuttu Covent Garden. Tuota paikkaa ei kukaan meidän seurueesta ollut aikaisemmin nähnyt, joten sinänsä onnistunut kohde. Vieressä sijaitsi 1.600-suunniteltu ja näyttelijöiden + teatterimaailman pyhäkkönä tunnettu St.Paulin kirkko (ST. Paul´s Church) ja Lontoon liikennemuseo (London´s Transport Museum).
Kello alkoi lähestyä paikallista aikaa eli suomen aikaa klo 2.00 aamuyöstä, kun mentiin nukkumaan. Yllättävän hyvin uni tuli silmään.
Ei siinä aamupäivän aikana oikein pystynyt mitään kovin vakavaa ja syvällistä leffaa katsomaan, vaan sellaista kevyttä komediaa. Suurin osa pakkaamisesta oltiin tehty edellisenä iltana, nyt vain piti enää pakata viimeiset tavarat.
Tälläkin kertaa otettiin mukaan yksi iso ruumaan menevä matkalaukku ja sinne matkalaukkuun laitettiin myös minun olkalaukku sekä molemmille koneeseen reput. Vähän yhdeen jälkeen tuli Jussin isä meitä kyyditsemän kentälle. Tälle reissulle kun lähti meidän lisäksi myös Jussin äiti ja sisko. Lisäksi vielä samalla koneella matkusti omaa tytärtään ja hänen puolisoaan tapaamaan Jussin äidin myös eläkkeellä oleva kolleega.
Ei oltu sovittu mitään varsinaista saapumisaikaa, mutta sattumalta nähtiin toisemme lentokentän lähtöselvityksessä. Muut oli tehneet selvityksen etukäteen, kun taas me jouduttiin jonottamaan. Printteri oli lakannut toimimasta, eikä hokattu vastata kännykkäviestiin.
Seuraavaksi sitten turvatarkastukseen. Muuten kaikki meni hyvin, mutta nyt sähläsin minä. Olin laittanut penaalin normaalisti reppuun sen kummenpia ajattelematta. Siellä oli sitten kahdet pikkusakset ja siitä alkoi säätäminen. Olisi pitänyt viedä joko tallelokeroon tai postittaa, mutta päätin antaa asian olla. Hieman harmitti, kun on kolmet pienet sakset menneet tässä reilun vuoden aikana.
Tuon jälkeen käytiin vähän ostoksilla. Helsinki-Vantaan taxfreestä ostettiin matkalle purkkaa ja pähkinöitä sekä itsellemme pussillinen Polly-karkkeja joskus herkuteltavaksi. Lisäksi nautittiin vähän lentoaseman kahvilassa kuoharia/mehua ja juteltiin tulevasta lennosta ja siitä, miten liikutaan Lontoossa. Oltiin etukäteen tilattu ne Oyster-Cardit eli matkakortit ja katsottu metrokartasta, että yhdellä vaihdolla pääsee ihan hotellin viereen.
Koneeseen nousussa oli pientä jonoa, mutta hyvin se veti. Ei muuta kuin tavarat paikoilleen ja edellisestä kerrasta viisastuneena lentokoneeseen tarkoitetut korvatulpat korviin. Toisen korvatulpan laitoin epähuomiossa liian syvälle, joten se piti vasta hotellilla ottaa pois korvasta pinsettien avulla. Lentäjällä oli aika raskas kaasujalka, kun ehti rullausvaiheessa kiihdytti konetta, eikä yhtään odotellut kiitoradan päässä.
Lennon aikana tuli sitten luetuksi vähän matkalle ottamaani kirjaa eli Chimamanda Ngozi Adichien läpimurtoteosta Puolikas keltaista aurinkoa. Plaza Otavamedian sivuilla (googlen kautta kirjailijan nimellä haettu) kirjasta on kerrottu seuraavasti "Nigerialaiskirjailija Chimamanda Ngozi Adichien Puolikas keltaista aurinkoa on koskettanut lukijoita jo yli 30 maassa. Adichie kuvaa kirjassaan vaikuttavasti Nigerian sisällissodan traagisia vuosia.– Sota käytiin ennen kuin olin itse syntynyt, mutta sodan varjo ulottui pitkälle. Perheessäni eletään vieläkin ”ennen ja jälkeen sodan”, Adichie kertoo. Järkyttävän hieno kirja, suosittelen kaikille.
En tuota kirjaa ehtinyt kokonaan tuolla matkalla lukea, joten toinen mukaan ottamani kirja eli Kari Hotakaisen Ihmisen osa oli nyt turhaan mukana. Muuten lennon aikana tuli mutusteltua pähkinöitä, katsottua maisemia ja ostettiin myös puoliksi yksi ruisleipä.
Lontooseen saavuttiin ajallaan ja taisi laskeutumien mennä vähän pitkäksi, sillä lentäjä jarrutti todella rajusti. Koska istuttiin koneen peräpuolella ihan siipien kohdalla, annettiin kiirrellisten seisoa ensiksi muutama minuutti käytävällä. Ei sitä viitsi turhaan lähteä pahimpaan rysikseen änkeemään. Päästiin ajallaan hyvin pois koneesta ja koko porukka oli taas koossa. Passitarkastuksessa oli todella lyhyet jonot ja sitten laukkuja odottamaan. Meidän ja Jussin äidin laukku oli ensimmäisten joukossa, kun taas Jussin siskon ja varsinkin äidin ystävättären laukkuja saatiin odottaa jonkin aikaa.
Seuraavaksi sitten kohti metroasemaa ja ei muuta kuin matka kohti Lontoota. Reissun ainoa vesisade osui saapumisillalle ja oli aika reipas sadekuuro. Ei siis vaihdettu ensimmäisellä mahdollisella asemalla, vaan mentiin seuraavalle, missä oli vähän paremmat katokset. Vaihto kävi vikkelästi, sillä se oli aivan viereisellä laiturilla. Ystävätär jäi pois Enbankmentin asemalla ja jatkoi sitten tyttärensä kotiin. Oli tarkoitus nähdä vielä reissulla, mutta se jäi tällä kertaa harmittavasti aikeeksi. Syyn kerron sitten eräässä seuraavassa osassa.
Me jatkettiin Templen asemalle, kun oli tiedossa, että hotelli oli aivan vieressä. Metromatka kesti melkein tunnin eli yllättävän kauan, vaikka ei ollut enää mikään ruuhka-aika. Ei muuta kuin metrosta ulos ja portaat ylös ja "Swissotel The Howard London" (hotellin virallinen nimi) oli siinä ihan kadun toisella puollella. Ulkoisesti ei näyttänyt niin pramealta kuin edellinen, mutta sisältäpäin taloa paljastui viiden tähden hotelli. Saatiin ne huoneet siis varatuksi tarjoushintaan eli halvemmalla kuin monet neljän tähden hotellit.
Vastaanotossa oli pientä sähläystä meidän huoneiden kanssa, kun oli lisähuone laitettu vahingossa meidän eikä Jussin siskon ja äidin (jatkossa kaksikko A &A) huoneeseen. Jussin veljen kun oli tarkoitus tulla pariksi yöksi Lontooseen. Meillä oli alunperin varattu huone sisäpihan puolelta. Hoteelli oli ottanut vastaan liikaa tietyn tasoisia huonevarauksia, joten onnistuttiin saamaan Thamesin puoleiset huoneet. Oli se aika makea fiilis, kun hotellin ikkunasta näkyi melkein vierestä Lontoon Silmä-maailmanpyörä, Kuninkaallinen teatteri (Royal National Theatre) ja Sea Life-merimaailma. Hieman kauempana näkyivät toiseen suuntaan Parlamenttitalo Big Ben-kellotorneineen ja toiseen suuntaan Towerin Silta. Otettiin sitten reissun ensimmäiset kuvat noista maisemista ja itse hotellihuoneesta.
Ensimmäisenä iltana oli myös ongelmia huoneena avainten suhteen ja jouduttiin pyytämään respasta apua. Onneksi tuo korjaantui illan aikana. Vähän aikaa ehti purkaa tavaroita pois matkalaukuista ja pientä ehostusta ennen ruokapaikan etsintää. Tuo sade oli sitten saapunut Lontoon keskustaan, eikä ollut kaikille omia sateenvarjoja. Onneksi löydettiin aika pian pieni italialainen ravintola (Ristorante Aurora). Otin alkupalaksi Parmankinkkuun käärittyä melonia ja päruuaksi lohipastaa. Sen verran myöhäiselle tuo ruokailu meni + oli tullut naposteltua päivän aikana, että melkein kaikki joutuivat jättämän pääruuan osittain syömättä. Harmi sinänsä, mutta ei sitä viitsinyt ihan ähkyyn syödä.
Jo ennen ruokailuun menoa oltiin nähty, että lähistöllä oli mm. kuuluisa opinajo eli King´s Gollege London ja myös yksi tunnettu nähtävyys eli kolmen eri taidenäyttelyn Somerset House. Ruokailun jälkeen sade oli tauonnut ja jatkettiin pientä kävelyä. Huomattiin sattumalta hienonnäköinen paikka eli kyseessä oli oopperasta ja markkinoista tuttu Covent Garden. Tuota paikkaa ei kukaan meidän seurueesta ollut aikaisemmin nähnyt, joten sinänsä onnistunut kohde. Vieressä sijaitsi 1.600-suunniteltu ja näyttelijöiden + teatterimaailman pyhäkkönä tunnettu St.Paulin kirkko (ST. Paul´s Church) ja Lontoon liikennemuseo (London´s Transport Museum).
Kello alkoi lähestyä paikallista aikaa eli suomen aikaa klo 2.00 aamuyöstä, kun mentiin nukkumaan. Yllättävän hyvin uni tuli silmään.
perjantai 22. huhtikuuta 2011
Kiirettä on piisannut ja lomafiilistelyjä
On tässä parin viimeisen viikon aikana ollut sen verran kiireistä sekä töissä että vapaa-ajalla, että on blogin kirjoittaminenkin jäänyt taka-alalle.
Heti lomalle palattuani alkoi sitten hullut viikot ja minulla jo maanantaina... Onnistuin sitten hukkaamaan lähiliikenteen matkakorttini. Oli siinä aikamoista sydämentykytystä maanantai-illaksi ja tiistaiaamuksi, mutta onneksi kaikki kääntyi parhainpäin. Joku ystävällinen henkilö oli vienyt sen matkakortin HSL:n rautatietunnelin palvelupisteeseen. Harmi kun hän ei ollut jättänyt yhteystietoja, olisi ehdottomasti ansainnut palkinnon. Iso kiitos kuitenkin, jos vaikka satut tätä blogia lukemaan :)
Stockan Hulluilta päiviltä tuli ostettua jonkinverran ja kuitenkin enemmän sitä tarpeellista tavaraa, kuten uusi leikkuulauta ja salaattilinko. Vaatepuolta en edes katsellut, kun päätin säästää ne Lontoon-reissuun. Samalla viikonloppuna käytiin myös Kannelmäen Prisman avajaisissa.
Lisäksi lauantaina sain uudet silmä- ja aurinkolasit. Molempiin piti hieman tottua ja varsinkin näihin silmälaseihin piti käydä laittamassa säätöjä uusiksi. Kun on ensimmäiset kehyksettömät lasit, niissä on omat ongelmat mm. häikäisyn kanssa. Samalla reissulla tuli käytyä myös äänestämässä ennakkoon.
Vaalit oli aikamoinen yllätys. Kyllähän sitä Persujen isoa voittoa puhuttiin, mutta noin iso tulos oli yllätys. Samoin demareiden voitto on jonkinlainen yllätys. Oma ehdokas pääsi läpi, vaikka kyseinen puolue otti pahasti pataan.
Pahasti näyttää siltä, että Urpilaisesta tulee uusi valtiovarainministeri. Saas nähdä, mitä kivaa uutta Jutta keksii meidän ja muiden byrooiden reisaksi. Toivottavasti antaisi meille työrauhan ja mahdollisuuden tottua näihin nykyisiin ja/tai sovittuihin tuleviin uusiin organisaatioihin, ohjelmistoihin jne. Jokatapauksessa mielenkiintoinen hallitusneuvottelu on tulossa ja sini-puna-niskalta (kokkarit, demarit ja persut) se haiskantaa.
Tuli myös vaali-viikonloppuna käytyä Jussin siskon synttäreillä ja itsekin osallistuin tarjottavien tekoon eli tein lohipiirakan. Muutenkin oli hyviää tarjoittavaa taas kerran. Kiitos kaksikolle A & A.
Kirjojakin on tullut luettua muutama sitten edellisen bogipäivityksen. Edellisessä blogitekstissä mainostin Anne Svärdin kirjaa Viimeiseen hengenvetoon. Kaunis ja samalla raadollinen kasvutarina kahdesta erilaisesta kulttuurista lähtöisin olevan henkilön lapsuudesta nuoruuteen.
Seuraavaksi luin Kristina Carlsonin kirjan Herra Darwinin puutarha. Kirjan nimi viittaa siis Charles Darwinin Lajen synty-kirjan aheuttamaan kohuun ihan Darwinin kotikonnuilla. Seurakunta kummeksuus ja ihmettelee sekä kartanonherraa että varsikin hänen puutarhuriaan. Ihanan kauniisti ja runnollisesti kirjoitettu kirja.
Sitten vuorossa oli pari nobel-palkittua kirjailijaa ja ensimmäisenä J.M.G Le Clézion kirja Harhaileva tähti. Harvoja pakolaistarinoita, jossa on kerrottu sekä juutalalaisen tytön selvitymisestä toisessa maailmansodassa ilman keskitysleirille joutumista että palestiinalaisen tytön päätymistä pakolaislerille. Tytöt tapaavat keskellä tietä Palestiinassa/Israelissa. Toinen menossa vapauteen ja toinen vankeuteen. Aivan liian vähälle huomiolle on Suomessa jäänyt kirja ja ehdottomasti Le Clézio on palkintonsa ansainnut.
Toinen palkittu teos oli J.M. Coetzeen kirja Hidas mies. Tämä on Coetzeen ensimmäinen teos Nobel-palkinnon jälkeen. Ehkä tuo palkinto aiheutti jotain paineita kirjailijan suuntaan, mutta niitä ei huomaa kirjassa. Mestarillinen teos miehestä, joka joutuu kohtaamaan oman kuolemattomuutensa polkupyöräonnettomuuden jälkeen. Hienoja juonenkäänteitä, kaunista kerrontaa jne. Myös Coetzee on ehdottomasti palkintonsa ansainnut.
Seuraavaksi sitten vähän kevyempää eli Ilkka Remeksen nuorisoromaaneista oli pitkään vuoroaan odottanut osa nimeltään Hermes. Taattua, viihdyttävää ja vauhdikasta Remestä. Minusta on vaan hyvä juttu, että huippunimet kirjoittavat myös lapsille ja nuorille. Voi tosin olla, että nykyinen nettisukupolvi ei enää niin paljon lukemisesta kiinnostu.
Viimeisin kirja lukemani kirja on poliittisen satiisin suurimpia klassikkoja eli Gerge Orwellin Eläinten vallankumous. Uskomattoman tarkkanäköinen ja hykerryttävä kirja. Ei todellakaan ihme, että julkaistamisvuonna (1945) aiheutti poliittisen myrskyn. Eläimet ova tasa-arvoisia ja jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset kertoo jo paljon kirjasta ja sen sisällöstä.
BBC:n kirjalistalta on nyt luettu 36/100 ja Keskisuomalaisen listalta edelleen 54/100.
Lontoon reissukin painaa päälle ja matkakuume kasvaa. Huomenna iltapäivälla on varattu lento sinne ja takasin tullaan tiistaina. Kelejäkin piisaa ja parhaimmillaan voi olla jopa hellettä :)
Loppuun vielä oikein hyvää pääsiäistä :)
Heti lomalle palattuani alkoi sitten hullut viikot ja minulla jo maanantaina... Onnistuin sitten hukkaamaan lähiliikenteen matkakorttini. Oli siinä aikamoista sydämentykytystä maanantai-illaksi ja tiistaiaamuksi, mutta onneksi kaikki kääntyi parhainpäin. Joku ystävällinen henkilö oli vienyt sen matkakortin HSL:n rautatietunnelin palvelupisteeseen. Harmi kun hän ei ollut jättänyt yhteystietoja, olisi ehdottomasti ansainnut palkinnon. Iso kiitos kuitenkin, jos vaikka satut tätä blogia lukemaan :)
Stockan Hulluilta päiviltä tuli ostettua jonkinverran ja kuitenkin enemmän sitä tarpeellista tavaraa, kuten uusi leikkuulauta ja salaattilinko. Vaatepuolta en edes katsellut, kun päätin säästää ne Lontoon-reissuun. Samalla viikonloppuna käytiin myös Kannelmäen Prisman avajaisissa.
Lisäksi lauantaina sain uudet silmä- ja aurinkolasit. Molempiin piti hieman tottua ja varsinkin näihin silmälaseihin piti käydä laittamassa säätöjä uusiksi. Kun on ensimmäiset kehyksettömät lasit, niissä on omat ongelmat mm. häikäisyn kanssa. Samalla reissulla tuli käytyä myös äänestämässä ennakkoon.
Vaalit oli aikamoinen yllätys. Kyllähän sitä Persujen isoa voittoa puhuttiin, mutta noin iso tulos oli yllätys. Samoin demareiden voitto on jonkinlainen yllätys. Oma ehdokas pääsi läpi, vaikka kyseinen puolue otti pahasti pataan.
Pahasti näyttää siltä, että Urpilaisesta tulee uusi valtiovarainministeri. Saas nähdä, mitä kivaa uutta Jutta keksii meidän ja muiden byrooiden reisaksi. Toivottavasti antaisi meille työrauhan ja mahdollisuuden tottua näihin nykyisiin ja/tai sovittuihin tuleviin uusiin organisaatioihin, ohjelmistoihin jne. Jokatapauksessa mielenkiintoinen hallitusneuvottelu on tulossa ja sini-puna-niskalta (kokkarit, demarit ja persut) se haiskantaa.
Tuli myös vaali-viikonloppuna käytyä Jussin siskon synttäreillä ja itsekin osallistuin tarjottavien tekoon eli tein lohipiirakan. Muutenkin oli hyviää tarjoittavaa taas kerran. Kiitos kaksikolle A & A.
Kirjojakin on tullut luettua muutama sitten edellisen bogipäivityksen. Edellisessä blogitekstissä mainostin Anne Svärdin kirjaa Viimeiseen hengenvetoon. Kaunis ja samalla raadollinen kasvutarina kahdesta erilaisesta kulttuurista lähtöisin olevan henkilön lapsuudesta nuoruuteen.
Seuraavaksi luin Kristina Carlsonin kirjan Herra Darwinin puutarha. Kirjan nimi viittaa siis Charles Darwinin Lajen synty-kirjan aheuttamaan kohuun ihan Darwinin kotikonnuilla. Seurakunta kummeksuus ja ihmettelee sekä kartanonherraa että varsikin hänen puutarhuriaan. Ihanan kauniisti ja runnollisesti kirjoitettu kirja.
Sitten vuorossa oli pari nobel-palkittua kirjailijaa ja ensimmäisenä J.M.G Le Clézion kirja Harhaileva tähti. Harvoja pakolaistarinoita, jossa on kerrottu sekä juutalalaisen tytön selvitymisestä toisessa maailmansodassa ilman keskitysleirille joutumista että palestiinalaisen tytön päätymistä pakolaislerille. Tytöt tapaavat keskellä tietä Palestiinassa/Israelissa. Toinen menossa vapauteen ja toinen vankeuteen. Aivan liian vähälle huomiolle on Suomessa jäänyt kirja ja ehdottomasti Le Clézio on palkintonsa ansainnut.
Toinen palkittu teos oli J.M. Coetzeen kirja Hidas mies. Tämä on Coetzeen ensimmäinen teos Nobel-palkinnon jälkeen. Ehkä tuo palkinto aiheutti jotain paineita kirjailijan suuntaan, mutta niitä ei huomaa kirjassa. Mestarillinen teos miehestä, joka joutuu kohtaamaan oman kuolemattomuutensa polkupyöräonnettomuuden jälkeen. Hienoja juonenkäänteitä, kaunista kerrontaa jne. Myös Coetzee on ehdottomasti palkintonsa ansainnut.
Seuraavaksi sitten vähän kevyempää eli Ilkka Remeksen nuorisoromaaneista oli pitkään vuoroaan odottanut osa nimeltään Hermes. Taattua, viihdyttävää ja vauhdikasta Remestä. Minusta on vaan hyvä juttu, että huippunimet kirjoittavat myös lapsille ja nuorille. Voi tosin olla, että nykyinen nettisukupolvi ei enää niin paljon lukemisesta kiinnostu.
Viimeisin kirja lukemani kirja on poliittisen satiisin suurimpia klassikkoja eli Gerge Orwellin Eläinten vallankumous. Uskomattoman tarkkanäköinen ja hykerryttävä kirja. Ei todellakaan ihme, että julkaistamisvuonna (1945) aiheutti poliittisen myrskyn. Eläimet ova tasa-arvoisia ja jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset kertoo jo paljon kirjasta ja sen sisällöstä.
BBC:n kirjalistalta on nyt luettu 36/100 ja Keskisuomalaisen listalta edelleen 54/100.
Lontoon reissukin painaa päälle ja matkakuume kasvaa. Huomenna iltapäivälla on varattu lento sinne ja takasin tullaan tiistaina. Kelejäkin piisaa ja parhaimmillaan voi olla jopa hellettä :)
Loppuun vielä oikein hyvää pääsiäistä :)
sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
Lomalla on aikaa hoitaa asioita
Lomaviikko on kohta takana ja osui hyvään väliin. Tosin olisin ehkä voinut pitää tuon lomaviikon aikaisemminkin, mutta kun sai yhden työvaiheen tehdyksi ja pöydän tyhjemmäksi on mukavampi lähteä lomalle.
Tuli sitten lomalla hoidettua asioita, mitä olisi normaalisti vähän vaikempi hoitaa. Maanantaina kävin vähän juttelemassa vakuutus asioista jne. ja sain tuota vakuutusmaksua pienennettyä.
Tiistaina vuorossa oli sitten silmäkääkärissä käynti. On sitten vuosien myötä likinäkö sen verran huonontunut, että oli aika uusia silmälasit. Nämä nykyiset lasit ovat olleet minulla ainakin viisi vuotta, joten on pinnoitekin päässyt kulumaan. Ei mitään ilmaista lystiä ollut, mutta sai sentäs lääkäristä kelan-korvaukset, tulpabonukset ja vielä aurinkolasit vavuuksilla kaupanpäälle. Oli aika metka tunnelma mennä tuon jälkeen ulos, kun lääkäri laittoi sitä mustuaisen laajennusainetta. Kuulemma oli silmänpohjat kunnossa ja lääkäri sanoi, että voisi harkita laser-leikkausta. Sen verran hintavaa lystiä se on, että piti jättää se tulevaisuuteen.
Keskiviikkona oli sitten vuorossa fysioterapiassa käynti. Fyssari siis sijaitsee samassa rakennuksessa, missä käyn salilla. Kartoitettiin ensiksi tilanne ja sitten hän teki minulle selän venytyksen. Sain myös itselleni jumppaliikkeitä ja ohjeen olla yliojentamatta ja lukitsematta polvia. Sen verran yliliikkuvat nivelet minulla on. Loppupäivä meni siivotessa ja paikkoja järjestettäessä, sillä äitee tuli yökylään. Hänellä kun oli torstaina ja perjantaina koulutus Espoossa ja olisi joutunut heräämään torstaina aamulla todella aikaisin.
Toirstai oli sitten loman ainoa vapaapäivä ilman mitään ohjelmaa ja tuntui hyvältä vaan olla ja ihmetellä. Loman aikana olen saanut katsottua kovalevyltä pois ohjelmia ja leffoja ja lisäksi pari muutaman vuoden takaisia (ennen tallentavaa digiboksia) vhs-kasetille otettuja leffoja. Lisäksi yksi leffa oli sellainen, mikä löytyi kovalevyltä. Muutaman ikivanhan vhs-nauhan sai heittää roskiin ja kotelot tietysti pahvinkeräykseen.
Perjantaina innostuin lisää järjestämisestä eli tuli hieman kirjahyllyä järjestettyä ja kirjoja tiivistettyä eli hieman divaripino kasvoi. Nyt vaan pitäisi malttaa noiden kirjojen suhteen, vaikka onkin muutamia hyviä uutuuskirjoja tulossa. Perjantaina käytiin myös äitini kanssa kaupungilla ostoksilla eli uudet verkkarit ja paitajakku tuli hankituksi + rispaantuneiden kengännauhojen tilalle uudet. Edelliset verkkarit on jo sen verran risaksi menneet ja muiden vaatteiden suhteen vaatekaappi kummasti muuttaa kokoa ;) Tuo paitajakku on sellainen, että sopii hyvin sekä töihin että jonkinlaisiin menohinkin. Perjantaina tuli myös isäni tänne kyläilemään.
Vanhempani olivat yön meillä ja lauantaina aamukävelylenkin ja kauppareissun jälkeen lähdettiin kyläilemään tätini (isän sisko) ja hänen perheensä luokse Kirkkonummen suuntaan. Jussikin sai taas hyvin ajotuntumaa tavallisella vaihde-autolla, kun hänen vanhemmillaan on automaatti.
Kyläreissulla tuli myös käytyä ulkona kylpemässä, heillä kun on sellainen ulkoallas. Ei se mikään uima-allas ole, mutta ei myöskän mikään puupalju. Mielenkiintoinen kokemus, tosin altaasta ylösnoustessa tuli hieman kylmä. Muuten tuli seurusteltua, syötyä ehkä vähän liiankin hyvin ja myös nestetasapainosta huolehdittiin. Kiitos isäntäväelle vieraanvaraisuudesta :)
Tänään ei ketään huvittanut lähteä pahemmin ulkolemaan vaan otettiin iisimmin ja päästiin kotiin hyvissä ajoin. Pari kirjaa sain tuolla reissulla lainaksi ja äitini lainasi yhden kirjan minulta. Viikon aikana sain luetuksi divarista ostamani Annie Proulxin kirjan Laivauutisia. Leffaversio on nähty jo aikoja sitten ja kaikki muut suomenentut Proulxin kirjat on tullut luetuksi. Leffaversio oli upea ja samoin itse kirja. Aloitin lukemaan toista kehuttua ja palkittua teosta eli ruotsalaisen Anne Svärdin kirjaa Viimeiseen hengenvetoon. Sen verran aklutekijöissä kyseinen kirja on, että en enenpää vielä siitä mainitse.
Myös käsityöt eli se ikuisuusprojekti villapaita on edennyt ihan kohtuullisesti. Sen verran on ranteet välillä kipuilleet, että on ollut pakko pitää lepopäiviä tai neuloa vain muutama puikollinen.
Huomenna pitäisi sitten palata takaisin töihin. Olisin ihan hyvin voinut jatkaa toisenkin viikon lomailua. Onneksi pian on edessä pääsiäinen ja uusi loma ja ennenkaikkea se Lontoon-reissu.
Tuli sitten lomalla hoidettua asioita, mitä olisi normaalisti vähän vaikempi hoitaa. Maanantaina kävin vähän juttelemassa vakuutus asioista jne. ja sain tuota vakuutusmaksua pienennettyä.
Tiistaina vuorossa oli sitten silmäkääkärissä käynti. On sitten vuosien myötä likinäkö sen verran huonontunut, että oli aika uusia silmälasit. Nämä nykyiset lasit ovat olleet minulla ainakin viisi vuotta, joten on pinnoitekin päässyt kulumaan. Ei mitään ilmaista lystiä ollut, mutta sai sentäs lääkäristä kelan-korvaukset, tulpabonukset ja vielä aurinkolasit vavuuksilla kaupanpäälle. Oli aika metka tunnelma mennä tuon jälkeen ulos, kun lääkäri laittoi sitä mustuaisen laajennusainetta. Kuulemma oli silmänpohjat kunnossa ja lääkäri sanoi, että voisi harkita laser-leikkausta. Sen verran hintavaa lystiä se on, että piti jättää se tulevaisuuteen.
Keskiviikkona oli sitten vuorossa fysioterapiassa käynti. Fyssari siis sijaitsee samassa rakennuksessa, missä käyn salilla. Kartoitettiin ensiksi tilanne ja sitten hän teki minulle selän venytyksen. Sain myös itselleni jumppaliikkeitä ja ohjeen olla yliojentamatta ja lukitsematta polvia. Sen verran yliliikkuvat nivelet minulla on. Loppupäivä meni siivotessa ja paikkoja järjestettäessä, sillä äitee tuli yökylään. Hänellä kun oli torstaina ja perjantaina koulutus Espoossa ja olisi joutunut heräämään torstaina aamulla todella aikaisin.
Toirstai oli sitten loman ainoa vapaapäivä ilman mitään ohjelmaa ja tuntui hyvältä vaan olla ja ihmetellä. Loman aikana olen saanut katsottua kovalevyltä pois ohjelmia ja leffoja ja lisäksi pari muutaman vuoden takaisia (ennen tallentavaa digiboksia) vhs-kasetille otettuja leffoja. Lisäksi yksi leffa oli sellainen, mikä löytyi kovalevyltä. Muutaman ikivanhan vhs-nauhan sai heittää roskiin ja kotelot tietysti pahvinkeräykseen.
Perjantaina innostuin lisää järjestämisestä eli tuli hieman kirjahyllyä järjestettyä ja kirjoja tiivistettyä eli hieman divaripino kasvoi. Nyt vaan pitäisi malttaa noiden kirjojen suhteen, vaikka onkin muutamia hyviä uutuuskirjoja tulossa. Perjantaina käytiin myös äitini kanssa kaupungilla ostoksilla eli uudet verkkarit ja paitajakku tuli hankituksi + rispaantuneiden kengännauhojen tilalle uudet. Edelliset verkkarit on jo sen verran risaksi menneet ja muiden vaatteiden suhteen vaatekaappi kummasti muuttaa kokoa ;) Tuo paitajakku on sellainen, että sopii hyvin sekä töihin että jonkinlaisiin menohinkin. Perjantaina tuli myös isäni tänne kyläilemään.
Vanhempani olivat yön meillä ja lauantaina aamukävelylenkin ja kauppareissun jälkeen lähdettiin kyläilemään tätini (isän sisko) ja hänen perheensä luokse Kirkkonummen suuntaan. Jussikin sai taas hyvin ajotuntumaa tavallisella vaihde-autolla, kun hänen vanhemmillaan on automaatti.
Kyläreissulla tuli myös käytyä ulkona kylpemässä, heillä kun on sellainen ulkoallas. Ei se mikään uima-allas ole, mutta ei myöskän mikään puupalju. Mielenkiintoinen kokemus, tosin altaasta ylösnoustessa tuli hieman kylmä. Muuten tuli seurusteltua, syötyä ehkä vähän liiankin hyvin ja myös nestetasapainosta huolehdittiin. Kiitos isäntäväelle vieraanvaraisuudesta :)
Tänään ei ketään huvittanut lähteä pahemmin ulkolemaan vaan otettiin iisimmin ja päästiin kotiin hyvissä ajoin. Pari kirjaa sain tuolla reissulla lainaksi ja äitini lainasi yhden kirjan minulta. Viikon aikana sain luetuksi divarista ostamani Annie Proulxin kirjan Laivauutisia. Leffaversio on nähty jo aikoja sitten ja kaikki muut suomenentut Proulxin kirjat on tullut luetuksi. Leffaversio oli upea ja samoin itse kirja. Aloitin lukemaan toista kehuttua ja palkittua teosta eli ruotsalaisen Anne Svärdin kirjaa Viimeiseen hengenvetoon. Sen verran aklutekijöissä kyseinen kirja on, että en enenpää vielä siitä mainitse.
Myös käsityöt eli se ikuisuusprojekti villapaita on edennyt ihan kohtuullisesti. Sen verran on ranteet välillä kipuilleet, että on ollut pakko pitää lepopäiviä tai neuloa vain muutama puikollinen.
Huomenna pitäisi sitten palata takaisin töihin. Olisin ihan hyvin voinut jatkaa toisenkin viikon lomailua. Onneksi pian on edessä pääsiäinen ja uusi loma ja ennenkaikkea se Lontoon-reissu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)