Maailma kylässä ja muuta härdelliä

On tosiaan aikamoinen viikko takana. Töissä tilanne on se, että päällekkäin ainakin viisi yhtä tärkeää ja kiireellistä työtehtävää + pari lääkärissä käyntiä osui tälle viikolle. Tulevalle viikolle ei ole ihan samanlaista paikasta toiseen hyppäämistä edessä, mutta muuten työtehtävien osalta tilanne jatkuu samana.

Olen nyt yrittänyt vähän hallita tuota aikaa eli päättänyt jo aamulla/edellisenä päivänä ko. päivän työtehtävät. Ihan kohtuullisesti on tuo vielä pitänyt. Tuollaisen hyppyviikon ja tehtävien takia tahtoo vaan stressikerroin olla matalalla ja perjantaina iltapäivällä sattui töissä yksi todella ikävä episodi, jossa kärsijänä on ollut eniten eräs asiakas. Sen enenpää en tuosta itse tapahtumasta kerro. Jokainen voi tosin arvata, että tuota episodia puidaan vielä ainakin tulevalla viikolla. Myönnän, että myös omassa käytöksessä olisi voinut petrata ja kyllä tuo on vaikuttanut ainakin tämän viikonlopun fiiliksiin. Joskus tulee tehtyä ylilyöntejä ja yritän oppia taas tästä tapahtuneesta.

Eilen tuli vietettyä muutama tunti Maailma Kylässä tapahtumassa. Virheellisesti edellisessä tekstissä kirjotiin eli tarkoitus ei ollut varsinaisesti kummien hankkiminen vaan toiminnan esitteleminen. Jotenkin tuo Plan on onnistunut varastamaan huomion, vaikka suomessa toimivista järjestöistä SOS-Lapsikylällä on eniten lapsikummimaita maailmalla (yli 70 eri valtiota) ja lisäksi SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa jo 1960-luvulta, kun Plan tuli vasta muistaakseni vuonna 1999.

Suomessa ei ole lainsaadännöllisesti mahdollista ottaa tuota kautta kummilasta, vaan tuetaan SOS-lapiskylä työtä. Käytännössä siis tarjotaan SOS-lapsikyliin/nuorisokotiin/korttelikotiin huostaanotettujen lasten ja nuorten + heidän sijasvanhempiensa tukemista esim. trerapialla, harrastusmahdollisuuksilla jne.

Jos kiinnostaa joko vapaaehtoistoiminta, kummilapsitoiminta tai vaikka kertalahjoitus, kannatta käydä ko. järjeston sivuilla. Itse maksan kummimaksua SOS-lapsikylään Suomen toimintaan.

Yllättävän paljon ihmiset tulivat kyselemään/juttelemaan toiminnasta ja vuorossa mukanani ollut ko. järjestön edustaja sai vielä pitää enemmän priiffausta. Muutama vapaaiehtoinen saatiin, esitetteitä + lehtiä lähti mukaan ja vielä joku kolikko kilahti keräyslipakseen.

Paljon oli lauantaina ko. tapahtumassa porukkaa. Onnistui bongaamaan muutaman julkkisen eli Ben Zyskowiczisin ja Rahime vaimon näin poistuvan alueelta ja taas Satu Silvo + Reidar Palmgren tulivat teltan ohitse itse alueelle. Harmi, kun eivät jääneet meidän teltalle juttelemaan. Ainakin yksi kuva minusta otettiin, kääk.

Jalassa oli uudet viikolla ostamani Reebokin Easy tone-lenkkarit. Ei ehkä mikään viisas veto pistää uusia kenkiä jalkaa. Illalla ja varsinkin aamulla oli taas hermot kireällä eli ainakin jalkapohjassa ja siinä valeiskiaksessa tuntui ja kunnolla. Saas nähdä, jääkö nuo "perseenkiinteytyslenkkarit" hasardiostoiseksi. Jos jatkuvassa käytössä tulee vastaavia oireita, ei ne sitten ole mun kengät.

Tänään vaivoista huolimatta kävin salilla. Ei se mitään herkkua ollut, kun muiden vaivojen päälle tuli vielä hermokivut. Ei välttämätttä hermokipujen suhteen viisas veto, mutta pään puolesta tuo auttoi vähän purkamaan patoutmia.

Muuten ollut ns. lepoviikonloppu, kun on ollut ja on tulossa ohjelmaa. Eilen tuli avattua grillikausi eli tehtiin possunliha-vihannes-herkkusieni-nektariini vartaita ja lisäksi vielä grillattua maissia. Itse grilli ei tosiaan ole koolla pilattu, mutta aikaa se on nähnyt jo muutaman vuosikymmenen. Edelleen toimiva vehe, mitä sitä uutta ostamaan, eikä tähän kämpään viitsi edes isompaa hankkia.

Tänään seurattiin Monacon formula-kisaa. Oli kyllä todellinen hermoja raastava kisa kaikkine tapahtumineen. Onneksi suosikki kuski vuotti, vaikka välillä näytti pahalta. Toivottavasti Viipurin poika Petrov selviytyy seuraavaan kisaan ja samaa tietysti toivon aika-ajossa loukkaantuneelle Perezille.

Kirjoista sain Harper Leen upean mestariteoksen Kuin surmaisi satakielen luetuksi jo viime viikolla. Pysähdyttävän upea lukuelämys.Klassikkolinjan katkaisi yksi tämänhetken parhaimmista dekkareista eli Norjan mestarillinen Jo Nesbjön uusin suomennettu Panssarisydän. Ei turhaan ole tuotakaan kirjaa kehuttu jopa kaikkienaikojen parhaaksi dekkariksi. Kirjalistoista päivitystä eli BBC 39/100 ja Keskisuomalainen edelleen 56/100.

Sitten vielä yksi juttu eli oli se jääkiekon MM-kulta hieno asia. Torille en yksinkertaiseksi jaksanut lähteä, enkä muutenkaan pidä tuollaisesta väenpaljoudesta. Turha näin jälkikäteen on enää ottaa kantaa niihin tapahtumiin, mitä on ollut tapetilla sen enenpää kuin ylilyöntejä on tehty puolin ja toisin.

Löytyi myös viikonloppuna se minulle parhaiten sopiva laji eli juoksussa, ainakin maratoneille, puhutaan tankkauksesta. Eräs tuttu juoksufoorumilla lanseerasi myötätuntotankkauksen. Minä siis tankkailen myötätunnosta, kun en enää hölköttele -juoksemaan en edes oppinut.