Pitkästä aikaa treeni PT:n kanssa

Tänään aamulla töihin taas bussi ja juna yhdistelmällä, kun en ihan ehtinyt siihen lähiliikennejunaan.

Töissä taas eräs asiakas soitti ja kiirehti asian käsittelyä. Tuota asiaa ei vaan voikkaan käsitellä niin nopeasti, sillä piti selvittää muutama asia ja kysyä niistä vielä asiakkaalta. Saas nähdä, mitä hän vastaa tuohon kirjeeseen. Muuten oli vuorossa puhelinvuoro ja puhelin soi kiitettävästi. Tuli tuoltakin pari selviettävää tapausta. Sain myös jonkinverran tehtyä niitä asioita, mitä ajatelinkin, mutta en niin paljon kuin suunnittelin. Kun en urakkapalkalla töissä ole, ei sitä jaksa/pysty päivästä/kuukaudesta/vuodesta toiseen painamaan samalla teholla duunissa.

Oli myös eilen käynyt mulle pieni lapsus, eli pari laskua unohdin maksaa. Toivottavasti ei päivän myöhästymisestä mitään isoja sanktioita tule. Sain myös työterveyslekurin kiinni ja myönsi sen, että liian aikaisin haettiin sitä kelan kuntoutusta. Oli siis saanut saman päätöksen kuin minä. Nyt siis varamaan aikaa työterveysfyssarille, josko saisi uusia liikkeitä ja vinkkejä.

Töistä sitten suuntasin salille ja ohjelmassa oli treenit pt:n kanssa. Tänään olin todella täsmällinen eli minutilleen oikeassa ajassa. Vein myös tuonne eilen saamani ja maksamani liikuntasetelit, eli nyt on taas 1,5 kk:n maksut maksettu noilla.

Treenin aluksi tein 5 minsaa kuntopyörällä ja oli vuorossa keppijumppaa. Tehtiin pääsääntöisesti liikkuvuusharjoituksia sekä myös rangankiertoja. Tuttuja liikkeitä oli suurin osa, mutta pitää nyt aktivoitua jumppaamaan myös kotona päivittäin. Tuntemuksia ja kireyksiä on koko kropassa ja edelleen ei polvet oikein tahdo tykätä kyykyistä. Tuon treenin jälkeen tein vielä 10 minsaa kuntopyörällä, selälle fyssarin jumpat, vatsiksia sekä venyttelyt.

Kotosalla tuli syötyä tälläkertaa pakastepastaa eli apetitin lohipastaa, katsottua töllöä ja surffailtua netissä. Olympialaisista sen verran, että ennen kisaa olisin tuskin usknut olevani noin pettynyt pikaluistelun viidenteen sijaa. Harmittavan lähelle mitali jäi, mutta onneksi on toinen matka jäljellä.

Vaihteeksi parempia uutisia

Aamulla suuntasin työterveyteen ensiksi fyssarille ja sitten influenssarokotukseen. Olin itsekin myöhässä, mutta niin oli lähijunaliikennekin. Soitin suosiolla Pasilan Tervestaloon, että tulen myöhästymään. Sovittiin myös, että menen suoraan fyssarille Kymmenisen minsaa olin myöhässä alkuperäisestä aikataulusta.

Fyssari kyseli historiaa ja sitten tutkimuksia. Huomasi heti selässä vinoutuman ja sen, että mun jalat on eriparia eli vasen on pidempi kuin oikea. Myös nilkkojen virheasento (lättäjalat) aiheuttaa oireita polviin ja sitäkautta ehkä myös hermostoon. Fyssari kehui mun sitkeyttä kuntoiluun ja siihen, että olen tehnyt köpöttelyjä enkä jäänyt vällyjenalle makaamaan. Sain vihreeta valoa kevyen kuntosaliharjoittelun aloittamiseen ja kotiläksyksi muutaman jumppaliikkeen ja hermovenytyksiä. Lisäksi tukipohjalliset käyttöön ja vähän heti. Tammikuussa sitten uusi tapaaminen. Tuollaiset uutiset nosti kummasti fiilistä :) Pitääkin muistaa huomenna soittaa aika, että tarkistetaan nuo tukipohjalliset ajantasalle.

Sen jälkeen sitten ottamaan se influenssarokotus, jota olin komekertaa lykännyt. Terkkari kehui mun huumorintajua vaikeukuksien suhteen. Sanoin, että välillä on huumori ollut aika kortilla. Lisäksi vie lekurille mun buranareseptin uusittavaksi (saan sen huomenna tai torstaina) ja katsoi korvat. Molemmissa korvissa on lievää tulehdusta, joten ei ihme ollut se tukkoisuus ja lukkoisuuden tunne. Nyt vaan pitää pitää kädet korvia myöten ristissä, että pääsisi tuosta lentsukierteestä ohi ja että iskias pysyisi kurissa. Olisi se kiva fiilis päästä kuntoilemaan ilman suuria kremppoja.

Töissä oli vielä aamupäivällä palkka- ja kehityskeskustelut. Hyvässä hengessä meni tuo keskustelu ja päästiin yksimielisyyteen niin palkkauksen perusteista kuin kehityskohteista. Ei siis aamupäivällä tullut hirveesti varsinaisia töitä tehdyksi.

Iltapäivällä tein taas rästiin jääneitä töitä pois. Tosin tein samalla myös muiden vieläkin vanhempia rästejä. On se vaan vähän skitso olo, kun on kolmessa eri tehtävässä kertynyt noita rästejä tuon sairastelun takia. Mutta minkäs sitä vaivoille ja sairasteluille voi.

Töistä lähtiessäni tarkistin muuutaman kerran, että pankkikortti on mukana. En ihan pian halua uusiksi tuota perjantaista sähläystä.. Kaupan ja apteekin kautta kotiin, mutta ei suorinta reittiä. Nyt on onneksi marraskuu takana ja huomenna saa pitää luvan kanssa lepopäivän. Tosin voi olla, että otan salivaatteet mukaan ja menen kokeilemaan kuntopyörällä polkemista ja teen salilla ne fyssarin antamat läksyt.