Pitkästä aikaa treeni PT:n kanssa

Tänään aamulla töihin taas bussi ja juna yhdistelmällä, kun en ihan ehtinyt siihen lähiliikennejunaan.

Töissä taas eräs asiakas soitti ja kiirehti asian käsittelyä. Tuota asiaa ei vaan voikkaan käsitellä niin nopeasti, sillä piti selvittää muutama asia ja kysyä niistä vielä asiakkaalta. Saas nähdä, mitä hän vastaa tuohon kirjeeseen. Muuten oli vuorossa puhelinvuoro ja puhelin soi kiitettävästi. Tuli tuoltakin pari selviettävää tapausta. Sain myös jonkinverran tehtyä niitä asioita, mitä ajatelinkin, mutta en niin paljon kuin suunnittelin. Kun en urakkapalkalla töissä ole, ei sitä jaksa/pysty päivästä/kuukaudesta/vuodesta toiseen painamaan samalla teholla duunissa.

Oli myös eilen käynyt mulle pieni lapsus, eli pari laskua unohdin maksaa. Toivottavasti ei päivän myöhästymisestä mitään isoja sanktioita tule. Sain myös työterveyslekurin kiinni ja myönsi sen, että liian aikaisin haettiin sitä kelan kuntoutusta. Oli siis saanut saman päätöksen kuin minä. Nyt siis varamaan aikaa työterveysfyssarille, josko saisi uusia liikkeitä ja vinkkejä.

Töistä sitten suuntasin salille ja ohjelmassa oli treenit pt:n kanssa. Tänään olin todella täsmällinen eli minutilleen oikeassa ajassa. Vein myös tuonne eilen saamani ja maksamani liikuntasetelit, eli nyt on taas 1,5 kk:n maksut maksettu noilla.

Treenin aluksi tein 5 minsaa kuntopyörällä ja oli vuorossa keppijumppaa. Tehtiin pääsääntöisesti liikkuvuusharjoituksia sekä myös rangankiertoja. Tuttuja liikkeitä oli suurin osa, mutta pitää nyt aktivoitua jumppaamaan myös kotona päivittäin. Tuntemuksia ja kireyksiä on koko kropassa ja edelleen ei polvet oikein tahdo tykätä kyykyistä. Tuon treenin jälkeen tein vielä 10 minsaa kuntopyörällä, selälle fyssarin jumpat, vatsiksia sekä venyttelyt.

Kotosalla tuli syötyä tälläkertaa pakastepastaa eli apetitin lohipastaa, katsottua töllöä ja surffailtua netissä. Olympialaisista sen verran, että ennen kisaa olisin tuskin usknut olevani noin pettynyt pikaluistelun viidenteen sijaa. Harmittavan lähelle mitali jäi, mutta onneksi on toinen matka jäljellä.

Erilainen työpäivä

Tänään oli pitkästä aikaa niitä päiviä, että en saanut varsinaisia työtehtäviä tehdyksi oikeastaan ollenkaan. Aamulla oli tapaaminen psykologin kanssa ja tuli taas puhuttua kaikenlaisista asioista. Sain tälläkin kertaa hyviä pointteja ja läksyjä mm. tuohon painonhallintaan.

Aamulla oli vihdoinkin suhteellisen normaalissa aikataulussa tullut juna ja vielä kaksirunkoinen eli mahtui hyvin sisään ja istumaan :) Hieman vaan huvitti tuo kuulutus Pasilassa, kun kuuluttivat että kaikki junat on myöhässä. Se olisi ollut uutinen tänä talvena, että junat olisivat olleet aikataulussa ;) Toinen junayhteys oli lähtiessään jo kuutisenminsaa myöhässä ja vielä kantsussa meni jarrutus pitkäksi eli toinen runko ei päässyt laiturille. Siinä piti kuulutella ja etsiä peruutusvaihdetta ja taisi juna jäädä myöhään ainakin toisen kuusi minsaa. Mikäs siinä, kun ei tuo minun kellokortin saldooni vaikuttanut, lääkärissä kun saa käydä työajalla.

Töissä en pahemmin ehtinyt olla työpöydän äärellä. Kolme kirjettä tuli rustatua ennen ruokkista ja sitten olikin aika sulkea masiina. Iltapäivällä kun oli oraganisaatiouudistusinfotilaisuus Hakaniemessä. Menin junalla keskustaan ja kävelin hakikseen. Tuo infotilaisuus oli todella puuduttava, eikä ollut edes mitään kaffe-tarjoilua. Oli hieman vaikeuksia yhdellä jos toisellakin pysyä hereillä.

Tuo tilaisuus loppui noin vartti ennen aikojaan. Oli sitten treffit rakkaani kanssa Hakiksessa. Käytiin syömässä ja sitten mentiin tuonne Kaisaniemen KodinAnttilan loppuunmyyntiin. Olisi pitänyt mennä tuonne aikaisemmin, sillä oli tosiaan viimeisiä viedään meininki. Pari suojaruukkua ja yhden aalto-sarjan tuikkukynttiläastian ja väriltään mattavalkoisen. Eihän noita tuikkukippoja ole yhtään entuudestaan ei ;)

Käytiin myös Mikonkadun intterissä ja ostettiin mulle sukat, kun niitä käytän edelleen salilla, jumpissa ja spinussa. Jussille ostettiin addun lyhyet juoksukalsarit.

Tänään kävin pitkästä aikaa satsissa. Piti olla treenit pt:n kanssa, mutta kuulemma se alkaakin vasta ensi viikolla. Sovittiin huomiselle kartoituskäynti eli vaan haastattelu. En oikein sikainfluenssapiikin jäkeen uskalla tehdä oikeastaan mitään kuntoiluja. Tänään sain tehtyä vaihteeksi muuta kuntoilua kuin kävelyä eli 25 minsaa kuntopyörällä ja matkaa mittarin mukaan kertyi 7 kilsaa femman vastuksella. Lisäksi tein rangankiertoliikkeitä, selälle fyssarin antamat likkeet, vatsalihasliikkeitä sekä tietysti venyttelin ja kävin saunassa.

Treenistä jäi sellainen tuntu, että iskiasvaivat ovat helpottaneet todella paljon. Silti yritän maltillisesti lisätä kuormitusta, etten liian kovalla treenillä pahenna vaivoja ja takaisin sairastuvalle. Saas nähdä, miten tuo onnistuu, kun malttia on mulle annettu tietyissä asioissa liian vähän. Jos vaan tuosta sikapiikistä ei mitään pahempia seuraamuksia tule, seuraavan treenin salilla voisi tehdä lauantaina.

Kymmenen vuotta pääkaupunkiseudulla

Tänään tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun aloitin työt täällä pääkaupunkiseudulla ja muutin tänne tuolta nykysestä Jyväskylästä. Tai no, taisin muuttaa osan tavaroista jo edellisenä viikonloppuna. Ensimmäisen viikon asuin tätini ja hänen perheensä luona Kirkkonummella. Kiitos vaan heille :)

Sitten pääsin muuttamaan vuokrakämpään Espoon perukoille eli Kivenlahteen. Ei tosiaa ensimmäinen kerta, kun asuin yksin. Se kämppä oli ollut jollain tutkijalla vuokralla ja oli kyllä todella siivoton. Sillä oltaisiin saatettu päästä tuohon Sillä siisti-ohjelmaan.

Olin siis kaverini kehotuksesta hakenut töihin tänne, kun Jyväskylän seudulla olisin saanut olla kesät töissä ja talvella muutaman kuukauden työttämänä. Ei okein napannut tuollainen järjestely. Ei minua hirveästi ollut pääkaupunkiseutu houkuttanut, mutta ajattelin käydä kokeilemassa, miltä täällä asuminen tuntuu. Työsopimuskin oli 6 kk:n määräaikaisuus ja kyllä siinä ajassa näkee, viihtyykö vai ei. Tuo sopeutuminen on itsestään kiinni ja näköjään tänne sitä on tullut juututtua ja seitsämän kuukauden jälkeen sain sitten vakituisen viran.

Työtehtävät ovat muuttuneet, samoin ohjelmistot ja menetelmät. Lisäski yksi kaksivaiheinen ja iso organisaatiomuutos on takana ja samoin työpaikan fyysinen muutto. Talon sisällä on sitten tullut vaihdettua paikkaa syystä tai toisesta ainakin toistakymmentä kertaa.

Paljon on tässä ajassa ehtinyt tapahtua niin työpaikalla kuin ihmissuhteissa. Ei sitten tullut minusta sitä vanhaapiikaa, kuten joskus vitsailin. Vaan löytyi Rakas minun elämään vähän sen jälkeen kun ostin tämän asunnon täältä Helsingin puolelta. Jussi asui Hoasin asunnoissa tuolla kehä 1:n toisella puolella, joten ei ollut pitkä matka treffeille :)

Sukulaisissa on tapahtunut muutoksia eli mummoni ja vanhin enoni ovat siirtyneet ajasta iäisuuteen. Toisaalta veljeni ja hänen avovaimonsa ovat saaneet pojat ja lisäksi serkkuni ovat saaneet tuossa ajassa ainakin neljä lasta tuossa, joista yksi on kummityttöni A. Terveisiä vaan sinne Pohjois-Pohjanmaalle.

Samoin vanhemmilla olleet koirat ja varsinaiset perheenjäsenet eli N ja V elävät muistoissa.

Olen myös kuulunut eränäisiin nettiyhteisöihin ja paljon on tullut viestejä kirjotettua tuonne netin uumeniin. Osa yhteisöistä on hajonnut ja foorumit kadonneet bittiavaruuteen, mutta aina on löytynyt uusia tilalle. Ystäviä ja kavereita on tullut ja osan kanssa pidetään yhteyttä, osa on syystä tai toisesta jääneet vähemmälle tai loppuneet kokonaan.

Yksi asia vielä täytyy nostaa esille, eli tämä minun lyhyt ja vähemmän kunniakas hölköttely-ura. Kolme puolikasta ja se yksi maraton tuli raahustettua läpi. Edelleen ihmettelen, miten näillä koivilla on jaksettu edetä yhtäjaksoiseti 42 kilsaa 195 metriä. Aikaa meni ja paljon, mutta en ollut viimeinen. Aikeet toisesta maratonista kaatuivat koipivaivaan ja taisi tämä iskias olla viimeisiä niittejä noille hölköttelyhaaveille, aika näyttää.

Sitten tähän päivään. Vähänkö teki hyvää, kun pääsin reilun kuukauden tauon jälkeen salille. Kuntopyörällä (sellaisella nojatuolimallilla) poljin kevyesti 12 minsaa ja sykkeetkin pysyi aisoissa. Lisäksi tein osan fyssarin antamista liikkeistä ja vähän venyttelin + kävin saunassa ja suihkussa. En viitsinyt ottaa omaa saunavuoroa, joten tuo oli kivaa vaihtelua. Lisäksi työmatkakävelyä tuli tänään ainakin 3.6 kilsaa. Jos vaikka huomenna tunnustelisi olotilaa ja sitten ylihuomenna uudestaan salille.

Ai niin.. Lenkkivihon marraskuntoiluputki on ollut todella kova menenestys. Hienoa ollut lukea viestejä, että tämä perustamani ryhmä on innostanut tosia liikkumaan ja oli se itselekin jonkinlainen motivaattori tämän vaikean marraskuun ajan. Samasta aiheesta laiton eräälle itseään kuntouttamassa olleelle henkilölle vedon. Hänen loppuraporttiaan odotan, mutta taisi selvitä kunnialla läpi. Tsemppiä vaan sinne suuntaa, jos/kun tätä blogia luet!