maanantai 1. helmikuuta 2010

Uudet ja vanhat vaivat riesana

Oli sitten taas sarjassamme erilainen aamu tänään. Aamulla herätessäni oli vaan koivet ja selkä kipetä. Vessa tuli sitten vastsaan kunnon kramppi ja todella tuskainen olo. Vähän tuo tilanne pelästytti, että joko suolisto on sanonut lääkkeiden syönnin takia sopimuksen irti. Ei muuta kuin vähän aikaa istuskelua ja sitten takaisin makuulle. Onneksi tuo pahin kipu meni ohi ja sain jopa aamupalan normaalisti syötyä. Tosin kaikki vähänkin makea tökki ja aiheutti yökötystä, kuten juotavan jogurtin tuoksu.

Ei muuta kuin raahautumaan töihin ja lähijuna-asemalle vähän ysin jälkeen. Sama vanha laulu eli vr:n lähiliikenne ja tiedotuksen puute oli ongelmana. Pari junaa pyyhki ohi, kun sai omaa junaa venata sellaisen vartin. Pasilassa katsoin ensiksi, että ehdin liukumien puitteissa töihin, mutta oli toisen junayhteyden osalta yksi junavuoro peruutti ja toinen myöhässä. Kerrankin oli maanantaina myöhemmin liikkeellä ja myöhästyin myös liukumasta jotain 10 minsaa. En tosin ollut ainoa, jolle noin pääsi tapahtumaan. Ei mennyt kuin tänään jotain 25 minsaa vr:n piikkiin.

Töissä selitin tuon tilanteen esimiehelleni. Samoin piti selvittää muutama perjantaina työnalle jäänyt tapaus. Kaikki saatiin hoidetuksi, ja kiiteltiin neuvoista ja hyvästä palvelusta. Tosin yksi asiakas ei tuntunut hyväksyvän sitä, että ei tehtykään asioita viranpuolesta vaan annoin hänelle neuvon miten tuossa tilanteessa toimia ja mikä meillä on yleinen käytäntö. Tuntui vaan se asenne ikävältä, kun on itse laiminlyönyt tilanteensa ja olisi ollut aikaa korjata tuo laiminlyönti monta kuukautta. Vain ihan poikkeustapauksissa voidaan tuo tilanne oikaista viranpuolesta ja silloinkin yleensä pitää olla meidän virhe tai joku muu painava syy. Tuossa tapauksessa sellaista ei ollut. Aina välillä tuollailailla suhtautuva henkilöitä mahtuu joukkoon ja niihin alkaa jo tottua..

Työpäivän aikana selvitettiin myös mun ergonomia-asiaa. Niihän siinä kävi, että ei vaihtoetoista toimivaa systeemiä löytynyt. Varasin sitten ajan työterveyslekurille, että saan sen kirjallisen suosituksen sähköpöytää varten. Muuten päivän aikana vaivat vaihtelivat, mutta onneksi tuo vatsakipu hellitti.

Täytyy myöntää, että tuli myös luettua vähän noita E24:n raportteja ja muutenkin ajatukset pyörivät tuon kisan ympärillä. Töihin keskittyminen oli vähän vaikeaa tänään.

Töistä lähtiessäni ensimmäinen junayhteys tuli aikataulun mukaan, mutta toinen sitten oli jotain kymmenisen misaa myöhässä. Huomenna on sitten poikkeusaikataulu, joten pitää lähteä viimeistään kasilta kotoa. Eikä meillä joka aamu ole liukumaa kympisksi, vaan se on vain maanantaina. Muulloin se on 9.30

Henning Mankellin Rauhaton mies on saatu luetuksi ja seuraavaksi luen todennäköisesti Paul Austerin Sattumuksia Brooklynissä. Yksi kolleega kehui tuota kirjaa todella hauskaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi julkaistaa vasta sen jälkeen, kun olen ne hyväksynyt.