Muutos lähtee omasta halusta muuttua

Tänään oli sitten tapaaminen työterveyspsykologin kanssa. Ollut jo jonkin aikaa ollut se tunne, että haluaisi muuttaa omia regoimisiia tiettyihin tilanteisiin, mutta en oikein osannut mieltää että mitä ja miten. Oli mielenkiintoista käydä keskustelemassa asioista ammattilaisen kanssa ja varmasti huomasi, että olin miettinyt tiettyjä asioita ja toisaalta en ollut miettinyt tiettyjä. Sai uusia näkökulmia ja asioita mietittäväksi seuraavaan tapaamiseen, mutta liikaa en noita asiota aio pohtia ja pyöritellä.

Työterveyslekurikin soitti siitä lähete-asiasta huomeiselle sille fysiatrille. Lupasi vielä varmistaa asian pomoltaan ja soittaa takaisin jos/kun se ei onnistu. Kun ei kerran soitta ei ole kuulunut huomenna pieni menee sitten putkeen ja sen jälkeen tumiolle.. Taitaa jäädä yöunet taas vaihteeksi vähiin. Niin ne jäi viimeyönäkin, mutta onneksi saikulla voi ottaa hyvällä omallatunnolla parin-kolmen tunnin päikkäreitä, eikä silti ole koko ilta pilalla.

Kävin vielä köpöttelemässä lumisessa maisemassa reilun kolmen kilsan lenkin. Harmittaa vaan ja paljon, kun on hiihtokelit, mutta taitaa jäädä hiihdot väliin. En kyllä ymmärrä, miten esim. Kuitusen Virpi pystyy hiihtämään moisilla selkäkivuilla tuollaisia määriä. Minulle kun kävelyssäkin on ihan tarpeeksi.

Lupaan vielä huomenna päivittää blogiani, mutta sitten pienen ihmisen blogi jää joulutauolle. Aattona mennään siis Rakkaani vanhempien ja perheen luokse tänne Helsingin Laajasaloon. Joulupäivänä reissataan sitten minun vanhempieni luokse, toisin VR-varauksella, mun vanhepieni luokse tuonne Tikkakoski-Cityyn. Sovun säilymiseksi ja hermojen parhaaksi en edes yritä kirjoittaa äiteen läppärillä tänne, ainakaan mitään pitkää juttua. Se läppärin hiiri on mulle täysi mysteeri, siis miten se saa tekstit hukatuksi jne. Ei ole tehty mun sormille moista härpäkettä.

Jos joku on blogini lukija on jo nyt lähdössä netin ulottumattomiin, haluan toivottaa oikein hyvää ja rentouttavaa Joulua!