Tänään aamulla menin työpaikkalekurille. Olin liikkeellä vr-varauksella, mutta hyvin toimi lähijunaliikenne tänään. Lääkäri sitten taas ihmetteli, kun tulin puhumaan useasta kuin yhdestä vaivasta, sain lähetteen selkä- ja korvaspesialistille, työterveypsykologille + mulla oli aikaisemmin työterveysfyssarin kanssa sovittu aika. Saikkua sain sitten vuoden loppuun asti. Lisäksi sain Burana 600:n tilalle toista särkylääkettä + uusittua relaksantti reseptin.
Kävin töissä kääntymässä eli vein sairalomatodistuksen ja samalla peruutin osan lomasta, kun osui saikku päälle. Lisäksi tein työaikakirjaukset + muut tilastot ajantasalle. Samalla reissulla sain tilaamani tupperin tuotteet, kun työkaverini järjesti tuon tilaisuuden. Itse en tosin Lontoonreissun takia päässyt varsinaiseen esittelyyn. Oli seutulipussa tunnin aika ehtiä takaisin ja hyvin siinä onnistuin. Tänään oli myös lippujentarkastajia liikenteessä, onneksi en mennyt pummilla :)
Tuolta matka jatkui takaisin keskustaan, kun sain tälle päivälle ajat sekä selkä- että korvaspesialistille. Kävin välillä syömässä + ostoksilla ja nähtiin Jussin kanssa kaupungilla. Hän otti mun tupperit kannettavaksi. Fysiarti oli puolisentuntia myöhässä, onneksi oli kirja mukana. Tosin hermot siitä odottamisesta ja istumisesta ei oikein tykänneet. Katsoi todella tarkkaan mun tilanteen ja väänteli välillä kroppaa aikas surutta. Huomasi saman kuin muut, että varon liikaa. Kuten arvelinkin mennään suoraan magneettikuviin. Harmi, kun en hokannut soittaa tuonne aikaisemmin. Täytyy maanantaina yrittää saada aika ensi viikolle, muuten menee tammikuulle.
Seuraavaksi ilmottauduin korvalekurille ja kävin välillä apoteekissa ostamassa respetilääkkeet + lentomatkalle tarvittavat korvatulpat. Korvalekurille ajoissaolemisesta oli hyötyä eli otti mut sitten etuajassa sisään. Kuunteli tilanteen ja katsoi korvat, kurkunpään, suun, poskiontelon, nenän. Mitään hälyyttävää ei löytynyt. Oikeassa korvassa oli vähän punoitusta, mutta suurin syy korvien lukkiintumiseen taitaa olla purennassa ja hampaiden nirskuttamisessa. Oli se helpotus, että tuohonkin löytyi syy, eikä tarvinnut turhaan syödä antibiootteja.
Jotenkin tämä tilanteen selkiintyminen vaikutti myös henkisellä puolla erittäin paljon. Tuntui kuin stressi ja raskas taakka olisi hetkeissä pyyhkäisty pois. Ei siis aina tieto lisää tuskaa vaan ennemmin poistaa turhaa epätietoisuutta ja selkeyttää tilannetta. Valoa tunnelin päässä on siis näkyvissä :)
Illalla kuuntelin mm. Matti Salmisen ja Polyteknikkojen kuoron joululevyä. On muuten hienoja sanoituksia esim. noissa joululauluissa, kannattaa joskus kuunnella niitä ajatuksella.
Juu, ei lisää aina. :)
VastaaPoistaTuo lääkäreillä ravaaminen on kyllä raivostuttaa. Itse pyrin esittämään yhden vaivan per kerta, koska ei ne sitä saa yleensä kuntoon. Toisaalta, liika taustatietojen antaminen saattaa joskus johtaa väärään diagnoosiin, kuten pari vuotta sitten, kun työterveyslääkäri epäili minulla refluksitautia.
Nyt mennään taas takaisin tutkimuksiin tammikuun lopussa. Jospa ne silloin suostuisivat antamaan ne astmaatikon paperit. Ei siinä muuten, saanhan lääkkeitä ostettua rahalla, mutta kun ovat aika paljon kalliimpia kuin kelan korvauksella.
Hassua kun on pari talvea ollut nyt leutoa, ja ei oikeastaan ole ollut pahoja oireita. Nyt kun on liki 20 asteen pakkaset, niin tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa, kun lyhyellä 15 minuutin kauppareissulla ei saa happea, ja joutuu 2 tuntia reissun jälkeen yskimään tauotta, johon lääkkeet eivät auta, korkeintaan lievittävät.
Nostan hattua sinulle Santta sinnikkyydestäsi ja toivottavasti saat viimeinkin apua!
Terveisin
LauraIsabella
Mulla oli vaan niin monta asiaa kerralla painamassa, että helpotti tilannetta kun sai kaikista puhuttua ja aikas hyvin sain lähetteitä eteenpäin. Oikeastaan vain yksi asia jäi seuraavaan kertaan.
VastaaPoistaJotenkin tuntuu kummalta, että sinä et ole saanut apua tuohon vaivaan. Toivottavasti pääsisit rasituskokeisiin ja saisit ne astmaatikon paperit.
Onko se sitä "pohjan akan" sinnikkyttä vai typeryyttä, että joka päivä on saanut itsensä liikkelle ja vielä töihin. Siitä voi olla jokainen montaa mieltä.
Unohtui tärkein, eli kiitos LI kommentista ja kannustuksesta :)
VastaaPoista