Nilkuttamista

Tänään tuli sentäs nukuttua niinpitkään kuin aamukasiin ennenkuin nousin ylös. Tuli sitten katsottua formuloiden aika-ajot, samalla kun söi aamupalaa.

Tuon jälkeen lähdettiin kauppareissulle. Jussin kävely on vielä aikamoista nilkuttamista ja on edelleen turvotusta (siis nilkassa nivelsiteet venähtivät pahasti). Kuulemma jalan tuntemukset paranivat päivän aikana.

Kaupppareissun jälkeen lähdin sitten itse kävelylenkille. Oli jo lähteissä hieman tuntemuksia takareidessä ja lonkanulkokiertäjissä. Tiestöt olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta pari sohjoista ja jäistä paikkaa löytyi. En ihan tuota reittiä ollutkaan vähään aikaan kävellyt ja loppumatkan mäkinen pätkä tuntui taas alaselässä ja koivessa. Vika kilsa oli taas aikamoista nilkuttamista.

Oli kuitenkin positiivinen merkki se, että kipuilu hellitti, kun otti särkylääkkeen ja suihkutti jalalle + selälle välillä kylmää. Tuon hieronnan lisäksi varmaan yksi tekijä on se, että tuli mennäviikolla lisättyä rasituksen määrää ja myös vähän tehoja, vaikka kroppa ei ole vielä täysin toipunut tuosta iskiaksesta eikä se alimman välilevyn repeämä varmasti kovin nopeasti parane, jos paranee ikinä. Pitää siis ottaa taas vähän maltillisemmin kuntoilujen suhteen.

Lenkin ja suihkun jälkeen ohjelmassa oli päikkärit, netissä surfailua, töllön katsomista ja lukemista. Ei tosiaan Tuomas Liuksen Hakaa kummasti kehuttu Ilkka Remeksen haastajaksi. Tosin Liuksen kirjassa oli minusta enemmän huumoria kuin Remeksen kirjoissa. Muutenkin ei niin tyypillinen hahmo päähenkilönä oli kirjaimellisesti kaivattu lisämauste, mutta eipäs paljasteta liikaa ;)

Lomalukemiseksi valitsin kirjastosta lainaamista kirjoista ihan erityylistä luettavaa eli Perulaisen Mario Vargas Llosan Vuohen Juhla. Takakansitekstin mukaan; "Latinalaisamerikkalaisen taiturin kauhistuttavan todellinen muotokuva miehestä vallan naamion takana. Kertomus verisen diktatuurin uhreista, ihmiskohtaloista hirmuvaltiaan hallitsemassa maassa."